Alku näytti erittäin lupaavalta. Omenoista lähti kuoret ja ne pilkkoutu melkein ko itestää, kunnon liukuhihna työskentelyä! Kunnes, Pauliina päätti ruveta tolskaamaan... Tulikuumat hillot ympäri keittiötä ja vähän käellekki sitä sitte kai tuli. Onneksi minä erinomaisilla sairaanhoitotaidoillani lohdutin potilasta ensin teellä ja puolukkapiirakalla. Kun ensijärkytys oli hoidossa, voitiin siirtyä lääkinnällisiin osuuksiin, eli bepantheenit kädelle pläts ja parantumaan. Avot sanon minä, hillot myös purkissa ja hymy huulillain :)
-Sanni
Liukuhihnatyöskentelystä Sanni on aivan oikeassa, ei kauaa nokka tuhissu ku omenat oli jo kuorittu ja pilkottu. Sit ainekset kattilaan kiehumaan ja ootellaan, että joko saahaan pian purkittaa se. No siitähän ei tullu ku sanomista. Päätin uusia nahan mun käestä ja kaadoin sopivan määrän hilloa käelle. Saaakeli! Istuskelin hetken vessassa käsi kylmässä veessä ja samalla söin puolukkapiirakkaa ja join teetä. Sitte Sanni tuli tohisemaan jollai perhanan hoitotaidoillasa ja rupes kaiveleen ensihoitolaukusta lämpöpeitteitä sun muuta. Tajus se lopulta onneksi kaivaa kaapista ihan perus bepantheenin ja jotain sidelappuja ja sit päästiin leikkimään, että osataan hoitaa palovammoja. Nyt en pääse täältä Sannilta varmaan koko iltana pois, koska ulkona päätti alkaa satamaan niin hiivatisti. No, mutta Sanni on mielissään ko pystyy pitämään mua väkisin täällä ja saa musta seuraa. Avot sanon myös minä hillojen suhteen, purkissa ovat! Mutta hymyilytä ei.
... No okei, vähän ehkä naurattaa :D
-Pauliina
 |
| Au |
 |
| Purkissa! Tervetuloa syömään! |
au au au au au!
VastaaPoista